Lapin lumo: Muotkatunturin erämaa

Lapin lumo kutsui, ja me lähdimme.



Elokuisena aamuyönä lähdimme ajamaan kohti Pohjois-Lappia. Minä pääsin aluksi makuutilaksi muutettuun takakontti-takapenkkitilaan nukkumaan. Heräsin Oulussa, jossa ihana ystäväni oli meille tehnyt aamupalaa. Aamupalan ja Toripolliisin tervehdyksen jälkeen - Lauran meille mukaan pakkaamat eväsleivät eväinämme - minä hyppäsin ratin taakse ja lähdimme köröttelemään Rovaniemen, Sodankylän, Saariselän, Ivalon, Inarin ja Kaamasen kautta kohti Karikasniementietä Muotkan Ruoktulle. Perille päästyämme kello läheni jo iltaa, joten parkkeerasimme auton tien laitaan, heitimme rinkat selkään ja lompsimme Muotkatunturin erämaa-alueelle ensimmäisen telttapaikan etsintään. Kengät kastuivat heti, kun upposimme sääriä myöten suohon. Vaan ei haitannut!


Ensimmäinen aamu erämaassa valkeni auvoisena, suosta kastuneita kenkiä kuivatellen
(ja porojen perään hamuavaa Veikkoa vilkuillen).


Muotkatunturin erämaa on Pohjois-Lapissa oleva erämaa-alue, jossa saa vaellella omia reittejään - merkittyjä reittejä siellä ei ole. Me lähdimme seuraamaan Peltojokea, joka vei kohti Muotkatunturia.


Kartta ja suunnistustaidot ovat välttämättömät erämaa-alueella.



Seuraavaksi yöksi leiriydyimme edelleen Peltojoen kupeeseen, jossa vietimme kaksi yötä. Leiripaikastamme teimme sitten päivävaelluksia muun muassa Peltojärvelle, jossa kaatosade yllätti meidät kesken iltapäiväkahvien keiton.

Kotateltta kaminalla on mitä mainioin! Kamina toki painaa, noin viitisen kiloa, mutta koleiden ja sateisten hetkien jälkeen kelpasi kyllä lämmitellä varpaita kaminaa vasten. Kotateltan sisällä on myös tilaa liikkua. Katosta kun laittoi lampun roikkumaan, niin siinä oli hyvin tilaa lueskella kirjoja ja pelata korttia sateen ropistessa telttakankaaseen.


Uskollinen reissukaveri, joka jo kantoi ruokansa omassa repussaan.

Muutamaan otteeseen joen sai ylittää kahlaamalla. Tätä varten on hyvä olla mukana crocsit tai muut vastaavat kengät, jotka jalassa joki on hyvä ylittää ja joiden kastuminen ei niin haittaa.







Lounaskalat hakusessa - perhokalastaja mielipuuhissaan.

(Eräänä toisena iltana samaisella reissulla, minun jo lähdettyä takaisin sorvin äärelle yöjunalla Kolarista Helsinkiin, perhokalastaja oli mielipuuhissaan Äkäsjoella kaatosateen vihmoessa, luotettavan Veikon kärvistellessä tuntitolkulla kaatosateessa joen reunalle, kun ei kotaankaan malttanut jäädä yksin odottamaan.)

Muotkatunturin erämaa-alueelta matkamme jatkui Levin Hullussa Porossa vietetyn hotelliyön jälkeen Muonion ja Käsivarrentien kautta Norjaan.

Kommentit